Noin 80% asiakkaista, ongelmana on remmirähjäys.
95% koirista on läpihuutojuttuja, joihin voi vaikuttaa jo näkyvästi muutamassa tunnissa.
Koirille ei ole olemassa pikakorjauksia, omistajan toimintamalleihin on eli tilanne voidaan pikakorjata. Koiran pysyessä hallinnassa, alkaa siedätys, jonka kautta tulee käytöksen korjaantuminen, kun koiralle kehittyy tilannetaju.
Etsin jokaiselle omistajalle parhaat hallintakeinot koiran käsittelyyn, jotka olisi mahdollisimman helppoja toteuttaa.
Omistajan itsevarmuutta kasvatan näyttämällä omistajalle, miten koira alkaa kulkemaan hiljaa ohituksissa tai ainakin näkyvästi paremmin. Omistajat usein sanovat, ”halusin nähdä sen olevan edes mahdollista”. Tässä on syy, että miksi itse ohjaan koiraa omistajavalmennuksen ohessa. Haluan palauttaa omistajan uskon onnistumisen mahdollisuuteen, kannustaen omistajaa yrittämään tosissaan.
Pitää tehdä oikeat asiat, oikeaan aikaan ja oikeassa määrin. Eläinkouluttajien yms. ”niksit” on minullekin hyvin tuttuja ja siksi en niitä paljoa käytä, koska ne ei toimi. Olet varmaan jo itsekin todennut tämän?
Tottelevaisuuskoulutuksissa luotan avokätiseen palkkaukseen, mutta käytösmallien muokkauksesta on kyse koiran psykologisesta ymmärtämisestä ja hallinnasta. Ei ”pentukoulutuksesta”! Itse sopeutan koiria sietämään toisia mm. ottamalla kotikoulutuskoiria ja hankalia kodinvaihtajia. Ns. floodaus eli täysaltistaminen on mahdollista, jos on oikeat koirat ja osaamista.
Oikein tehty asia ei aina yksinään riitä, vaan hyvän hallintakeinon rinnalle voidaan tuoda toinen/toisia toimivia keinoja. Tällä tavoin varmistetaan, se paras mahdollinen lopputulos mahdollisimman nopeasti. Keinot valitsen aina tapauskohtaisesti, enkä toimi kaavamaisesti, kuten valtaosa kouluttajista. Kaavamaisuuden ja suppean keinovalikoiman takia kouluttajat usein floppaa. Yksi iso syy on se, ettei esim. remmiräyhää itse taluteta. Silloin ei nähdä, miten sen voi saada toimimaan. Sama kuin umpimähkään spekuloisi, että auton ”ajettavuutta” ilman koeajoa. Aina kuulee selittelyjä, että omistajaa koulutetaan.. Kivaa vastuun pakoilua!
Itse käytän kaikkea sekaisin eli positiivista vahvistamista, laumajohtajuutta, tottelevaisuuskoulutus- ja hallintakeinoja. Erilaisia moderneja menetelmiä mm. ääniehdollistamista yms. Kokoamalla monipuolisen yhdistelmän onnistuu parhaiten.
Selvitän syyn käytökseen, ja mistä se on saanut alkunsa. Näin saadaan parempi kokonaiskuva ongelman laadusta. Johtuuko käytös osittain perintötekijöistä, puolustusvietistä, sattuneesta konfliktista, turhaumasta vai jostain muusta syystä tai onko kyseessä monen asian summa.
Viettivire on valmiustila koiran pään sisällä. Joillakin remmirähjillä, se valmiustila aktivoituu jopa jo silloin, kun astutaan ovesta ulos. Esimerkiksi pelko aiheuttaa koiralla puolustusvietin kohoamisen. Remmirähjäyksessä viettiärsykkeenä on ulkopuolinen tekijä, esimerkiksi koirat ja ihmiset. Vastaantuleva koira tai jokin sen tekemä asia toimii viettiärsykkeenä. Yhdessä viettivire ja -ärsyke saa aikaan viettikäyttäytymisen. Epävarmalla koiralla se ilmenee rähjäämisenä, joka johtaisi todennäköisesti kohteen kimppuun hyökkäämiseen. Hyökkäyksellä koira tavoittelee uhan poistoa.
Kerron mitä asioita jatkossa vältetään ja miksi. Keskityn korjailemaan omistajien virheliikkeitä. Ovat joko tehottomia keinoja tai koiran tunnetilaa nostattavia. Tarkoitus olisi kävelyttää koiraa ilmeettömästi, kuin olisi sunnuntaikävelyllä. Menon tulee olla rentoa, eikä koiralle signaaleja antavaa, jotka toimii laukaisimena ongelmakäytöksen aktivoitumiseen.
Koulutuksissani vältän seuraavia asioita, koska ne on kuolleena syntyneitä ideoita:
Räminäpurkit tehoaa vain pehmeisiin koiriin. Arkaa koiraa, ei tule ikinä turhaan säikytellä jatkuvalla syötöllä. Voi häiritä tai pelottaa vastaantulijoidenkin koiria. Tölkit kuuluu pullonpalautukseen, ei koirien pommittamiseen.
Kuristuspannat aiheuttaa usein kaularangan muutoksia, syö turkkia ja monesti ärsyttää koiraa lisää.
Naksutinta en juurikaan käytä. Se sopii temppujen opettamiseen, aroille koirille ja kodinvaihtajakoirille, kun halutaan palkata. Käytöshäiriöiden korjaus on älylaji, ei nami- tai selätyslaji. Usein naksutinta käytetään aivan väärään aikaan, väärissä määrin ja vääränlaisille tilanteissa. Tähän syyllistyy myös koirankouluttajat mitä ovat vastaan asiakkaansa kanssa kävellyt.
Saksassa on tehty tutkimus:
- Tutkimuksessa 50 käytti ketjupantaa.
- Koiria tutkittiin koko niiden elämän ajan. Koirien kuoltua niille tehtiin ruumiinavaus.
- 50 ketjupantaa käyttäneestä koirasta 48:lla oli vaurioita niskan, henkitorven tai selän alueella. Kahden koiran vauriot olivat geneettisiä. 46 johtui vammautumisesta.
Namitusta en paljoa käytä. Usein nami annetaan koiran lopettaessa haukkumisen, mutta tunnetila on edelleen koholla, jolloin vahvistetaan väärää tunnetilaa palkkaamalla koiraa. EM. ON KOULUTTAJIEN YLEISIN VIRHE!
Selätyksiä ei kuulu metodivalikoimaan. Omistajan ei tule tehdä itsestään koiralle paini-tai leikkikaveria.
Pysähtelyt ja poiskääntymiset väärin tehtyinä jätetään väliin. Kerron miten käännökset ja pysähtelyt tulee tehdä, jos sellainen on pakko tehdä.
Osa kouluttajista on valitettavasti sitä mieltä, ettei ole johtamisongelma, jos koira räyhää pelkotilan vuoksi. Kyllä tuo on johtamisongelma, koska luotettavan henkilön seurassa ei tarvitse räyhätä pelon vuoksi, eikä puolustaa omistajaa. Myös innostumisesta johtuva räyhääminen on johtajuusongelma, koska koira ei kuuntele omistajaa.
Artikkeli kirjoitettu 5.3.2012 (päivitetty 6.3.2023)
